Hallinto oikeuden tentti kysymyksiä!

1. Millaisia kunnallishallinnollisia järjestelmiä on Euroopassa ja millaisia ovat niiden
Tyypilliset piirteet (Haxjula-Prältilä) 1 0 p-
Pohjoismainen järjestelmä (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti) Kunnilla on näissä maissa vahva asema. Ne vastaavat laajasti julkisista hyvinvointipalveluista. Kunnallisella tuloverolla on merkittävä asema kuntien rahoituksessa. Brittiläinen järjestelmä (Iso-Britannia, Irlanti) Ison-britannian kunnat tai paremminkin kunnallishallinnon yksiköt ovat kooltaan suuria, mutta niillä ei ole samaa taloudellista paino arvoa kuin Pohjois-Euroopan kunnilla. Ei ole myöskään yleistä toimialaa eikä perustuslaissa suojattua asemaa. Keskieurooppalainen järjestelmä (Saksa, Itävalta, Sveitsi) Maat ovat liittovaltioita, jossa kunnallislainsäädäntö kuuluu osavaltioille. Osavaltioiden mahdollisuudet itsenäiseen lainsäädäntöön poikkeavat kuitenkin eri valtioissa huomattavasti toisistaan. Napoleonien järjestelmä (Ranska, Belgia, Luxemburg, Portugali, Espanja, Italia, Kreikka) Maiden kunnallishallintoa yhdistää Napoleonin aikainen yhteinen hallintohistoria. Tähän periteeseen on kuulunut keskuhallinnon vahva asema ja yksityiskohtainen valtion valvonta. (78)

2. Hallintopäätösten perusteluvelvoite ja siitä poikkeaminen (Mäenpziä + såiädökset)? l0t

4. Selvitä lyhvesti seuraavien käsitteiden / periaatteiden sisältö: (MZtenpijä) l0 p.
a) subjektiivinen oikeus
Subjektiivisella oikeudella tarkoitetaan lakisääteistä oikeutta, etua tai palvelua, jonka hallintoelin on velvollinen myöntämään tai muuten järjestämään oikeuden tai edun saamisen säädännäiset edellytykset täyttävälle. Subjektiivisia oikeuksia on voimassa olevassa lainsäädännössä säännelty pääasiassa kahdella tavalla. Niiden toteuttaminen on voitu ensinnäkin määritellä julkisyhteisöä tai yksittäistä viranomaista välittömästi sitovaksi velvollisuudeksi. Samalla on tosin saatettu myös säännellä vaihtoehtoisia tapoja järjestää oikeuden realisoituminen. Oikeus on toiseksi voitu taata myös suoraan yksityiselle oikeussubjektille, joka voi halutessaan vaatia sen toteuttamista. Velvollisuus toteuttaa oikeus, Oikeus saada etu tai palvelu, Lakisääteisyys, Oikeuden takeet. (kirjan sivu 196)
b) luottamuksensuojaperiaate
Viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia (HL6§) Kun viranomainen antaa neuvoja tai tiedottaa toiminnastaan, myös tällaisilla tiedoilla on näin ollen normaalisti julkinen luotettavuus. (kirjan sivu 393)
c) julkisen vallan käyttö
Julkista valtaa käytetään kahdessa eri muodossa. Ensinnäkin kyse voi olla määrämuotoisesta päätöksenteosta, jossa asetetaan oikeusnormeja, tehdään normeja yksittäistapauksiin soveltavia tai velvollisuuksia, etuja tai oikeuksia koskevia päätöksiä. Toiseksi julkista valtaa voidaan käyttää tosiasiallisesti, jolloin määrätään henkilön oikeuspiiristä tai puututaan siihen.
d) tarkoitussidonnaisuuden periaate (2)
Toimivaltaa tulee käyttää siihen tarkoitukseen kuin se on lainsäädännössä annettu. Viranomainen ei saa ryhtyä edistämään muita tarkoitusperiä kuin niitä, jotka kuuluvat sen tehtäväpiiriin ja sisältyvät tapaukseen sovellettavan lain tavoitteisiin. Tämän periaatteen vastaisesta toiminnasta käytetään yleensä nimitystä harkintavallan väärinkäyttö, vaikka tämä voi tulla kysymykseen muidenkin periaatteidenkohdalla.(329) e) esteellisyys
Esteellisyys eli jääviys tarkoittaa sellaista, suhteellisen kiinteää suhdetta hallintoasian käsittelijän ja käsiteltävän asian tai sen asianosaisten välillä, että voidaan epäillä käsitteljiän objektiivisuuden, tasapuolisuuden ja riippumattomuuden heikentyvän. Esteellisyys sääntelyllä pyritään jo etukäteen rajoittamaan tällaisen epäilyn mahdollisuuksia kieltämällä liian läheiset yhteydet asian käsittelijän ja asian tai asianosaisten välillä. (276)

1. Lainvoima ja oikeusvoima hallinnossa (Mäenpää)? 10 p
Hallintopäätös on lainvoimainen kun siihen ei voida enää hakea muutosta säännömukaisin muutoksenhakukeinoin. Yleensä päätös tulee lainvoimaiseksi, kun valitusaika on kulunut umpeen eikä päätöksestä ole valitettu. Jos päätökseen ei voi hakea muutosta päätös on heti lainvoimainen. Valituksen tekeminen siirtää päätöksen lainvoimaisuutta. Lainvoimaiseen päätökseen voidaan hakea muutosta vain ylimääräisin muutoksenhakukeinoin.
Hallintopäätöksen oikeusvoimalla tarkoitetaan päätöksen pysyvyyttä ja sitovuutta vastaisuudessa. Oikeusvoimaan perustava päätöksen pysyvyys merkitsee, että viranomainen ei voi enää yksipuolisesti muuttaa alkuperäistä päätöstään ilman muuttamisen oikeuttava n nimenomaista toimivaltasäännöstä. Päätöksen sitovuus puolestaan koskee viranomaisen omaa, samoin kuin muiden viranomaisten tulevaa päätöksentekoa muissa asioissa. Ihmisten ja yritysten tulee voida luottaa siihen, että hallintoelimet itsekin noudattavat tekemiään päätöksiä ja että päätöksenteko on johdonmukaista. (382)

2. Hallinnon oikeusperiaatteet - mitä niillä tarkoitetaan ja miten ne vaikuttavat käytännön hallinnontoiminnassa (Mäenpää)? 10 p
Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti(yhdenvertaisuusperiaate),sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. (tarkoitussidonnaisuuden periaate)
Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia(objektiviteettiperiaate) ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. (suhteellisuusperiaate)
Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.(luottamuksensuojaperiaate)
(HL6§)Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

3. Kunnanvaltuuston ja hallituksentehtävät kuntalain mukaan (Harjula-Prättälä+säädökset)?
1o p' (2)
(173,224)
Kunnanvaltuuston tehtävänä on vastata kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee: 1 Päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. 2 Päättää hallinnon järjestämisen perusteista. 3 päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio. 4 päättä kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävän maksujen yleisistä perusteista. 5 päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. 6 päättää takaussitomuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. 7 valita jäsenet kunna toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä. 8 päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. 9 valita tilintarkastajat. 10 hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta. 11 päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista.
Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää puhevaltaa.

4. Asianosaisen oikeudet ei julkisiin asiakirjoihin? Selosta myös millaisia menettelyllisiä oikeusturvantakeita henkilöillä on käytätettävinään tilanteessa, jossa hän ei saa haluamiaan ei julkisia asiakirjoja (Mäenpää + siiädökset)? l0 p'
Asianosaisella on julkisuuslain mukaan oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, jos se voi tai on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Asianosaisella on yleensä oikeus saada tieto myös salassa pidettävästä asiakirjasta, joka ei vielä ole julkinen, jos se voi tai on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Viranomaisella on annettava tiedot siitä miksi asianosainen ei saa tietoja asiakirjasta. Viranomaisen tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

1 Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla periaate-loppuisilla asioilla:
a) julkisuusperiaate
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
1§ Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.
Oikeudesta seurata eduskunnan täysistuntoa, valtuuston ja muiden kunnallisten toimielinten kokouksia sekä tuomioistuinten ja kirkollisten toimielinten istuntoja säädetään erikseen.
Eli julkisen hallinnon avoimuutta.

c) rahoitusperiaate
2. Hallintopäätöksen perusteluvelvoite sen tavoitteet ja vaatimukset (Mäenpää + lait)?

3. Vastuu viranomaistoiminnan virheistä (Mäenpää)?

4. Kunnallinen kansanäänestys (Harjula-Prättälä)?
Valtuusto voi päättää että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys. Kansanäänestys on neuvoa antava. Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaan tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kunnan osa-alueena on tällöin yksi tai useampi kunnallisvaalilaissa tarkoitettu äänestysalue. Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen. Menettelystä kunnallisessa kansanäänestyksessä säädetään erikseen. (271)

1.Olli Mäenpää luokittelee Hallinto-oikeus-teoksessa hallinnon erilaisia kehitysvaiheita.
Millaisiin vaiheisiin hän jakaa kehityksen? Millaisia piirteitä häin pitää ominaisina hallinnon ja hallinto-oikeuden nykyiselle kehitysvaiheelle? 10 p

2. Asiakirjapyynnön käsittelyn liittyvät keskeiset menettelyvelvoitteet viranomaisessa hallintolain ja viranomaisten julkisuutta sääntelevän lain perusteella (Mäenp:itsäädöksel)?

3. Kunnanjohtajan asema kuntalain perusteella (Hadula-Prät*iliys;ädökset)? 1 0 p.
Kunnanjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on kunnanhallituksen alaisena johtaa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa. Kunnanjohtajan tehtävät perustuvat lakiin, johtosäännön määräyksiin sekä valtuuston ja kunnahallituksen päätöksiin. Kunnan johtajan tehtäviä ei voida jakaa tai ottaa pois niin, että kunnanjohtajan lakisääteinen asema hallinnon, taloudenhoidon ja muun toiminna johtajana vaarantuu. Kunnanjohtaja valitsee valtuuston. (231)

4. Kunnan jäsenyyden määräytymisen perusteet ja sen oikeudelliset vaikutukset ?
Kunnan jäsen on: 1 henkilö jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas) 2 yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa 3 se joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. Oikeudellista merkitystä kunnan jäsenyydellä on kunnan yleisen toimialan rajojen määrittelyssä. Kunnan on kohdeltava jäseniään tasapuolisesti. (141)

1.Määrrittele seuraavat periaatteet. Kerro samalla myös jonkin esimerkkitilanne niiden soveltamisesta käytännön hallintotoiminnassa.
B)palveluperiaate
D)suhteellisuusperiaate

2.Tulkitsemis- ja kääntämisvelvoitteet kuntien sosiaaliviranomaisten toiminnassa?
Hallintolaissa on sanottu seuraavasti:
Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos:
1) romani- tai viittomakieltä taikka muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai
2) asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi.
Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän.
Asian selvittämiseksi tai asianosaisen oikeuksien turvaamiseksi viranomainen voi huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä muussakin kuin 1 momentissa tarkoitetussa asiassa.

3.Uudet opetuslautakunnan jäsenet A ja B keskustelevat tulevasta lautakuntatyöskentelystään. Heitätä mietityttävät mahdolliset jääviystilanteet.
a) A haluaa tietää, onko hän esteellinen ratkaisemaan sisarensa tyttären virkavapaushakemusta opettajan virasta?
b) B haluaa tietää, onko hän esteellinen ratkaisemaan työkaverinsa puolison virkavapaushakemusta opettajan virasta?
c) Voivatko A ja B osallistua lautakunnan kokoukseen sen käsitellessä ko. virkavapaushakemuksia?

4.Miten kunnallisvalitus eroaa hallintovalituksesta ?
Kunnallisvalitus on kansanvalitus, jonka asianosasen lisäksi voi tehdä periaatteessa jokainen kunnan jäsen. Hallintovalituksen voi tehdä vain asianosainen itse, eli se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Kunnallisvalituksen voi perustaa vain päätöksen laillisuusvirheeseen. Hallintovalituksessa valitusperusteita ei ole rajoitettu vaan valituksen voi tehdä myös tarkoituksenmukaisuusperusteella. Myös valitusviranomaisen tutkimisvalta on hallintovalituksessa laajempi kuin kunnallisvalituksessa. Sekä kunnallis- että hallintovalituksen voi yleensä tehdä vain lopullisesta päätöksestä. (610)

5. Kuuluuko kunnan yleiseen toimialaan:
Kuntalaissa ei ole varsinaisesti määritelty kunnan yleisen toimialan piiriin kuuluvia tehtäviä. On kuitenkin selvää että yleisen toimialaan kuuluvien tehtävien pitää edelleen olla kuntalaisten yhteisiä asioita. Tehtävä on klassisen määritelmän mukaan yhteinen silloin kun se palvelee kuntaa kuuluvien aineellisia tai henkisiä etuja ja tarpeita ja siksi laajalti, että asiaa voidaan pitää koko kunnalle tärkeänä.
A) Perusopetus (peruskoulu) Kuuluu
B) Ammattikorkeakoulu Ei kuulu
C)Erikoissairaanhoito Kuuluu
D) Ulosottotoimi
e)Kaavoitus Kuuluu
f)Valtuustoryhmien taloudellinen tukeminen Kuuluu
g)Kansainvälinen rauhantyö Ei kuulu
h)Osakkeiden omistaminen pörssiyhtiöstä Ei kuulu
i)kunnallisen liikelaitoksen ylläpito Kuuluu
j)Poliisitoimi (paikallinen) Kuuluu

1.Mitä tarkoittaa hallintosopimus, mitkä ovat sen lajeja ja missä rajoissa niitä voidaan mäenpään mukaan tehdä?

2. Miten mäenpää ryhmittelee salassapitoperusteita? selvitä myös mitkä ovat salassa pidon muodot?

3. Mikä ero on kunnan yleisellä ja erityisellä toimialalla? Selvitä myös lyhyesti mitkä ovat niitä periaatteita joiden mukaan jokin tehtävä määräytyy kuuluvaksi kunnan yleiseen toimialaan?
Yleiseen toimialaan kuuluvat kunnan omilla päätöksillään hoidettavakseen ottamat tehtävät. Erityistoimialan kuuluvat tehtävät, joita kunnan on lain nimenomaisten säännösten mukaan hoidettava.
Tehtävä on klassisen määritelmän mukaan yhteinen silloin kun se palvelee kuntaa kuuluvien aineellisia tai henkisiä etuja ja tarpeita ja siksi laajalti, että asiaa voidaan pitää koko kunnalle tärkeänä.
(100,131)

4. Mitä tarkoitetaan ns. otto-oikeudella kunnan hallinnossa ja mitkä ovat sen käytön rajoitukset?

5. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin ? Perustele kannanottosi:
A)Kunta ostaa sosiaalihuollon laitospaikkoja yksityisestä palvelukodista ja osoittaa nämä paikat kunnassa asuville vanhuksille. Yksityisen palvelutuottajan on toiminnassaan noudettava hallintolakia.
B)Kunnanjohtaja on esteellinen käsittelemään 15 viranhaltijan vähentämiseen tähtäävän työryhmän ehdotusta, kun työryhmä ehdotti kunnanjohtajan puolison siirtämistä toimistotehtävistä kirjastoon. Oikein
c) Kunnanvaltuutettu on esteellinen käsittelemään koulupiirien yhdistämistä sillä perusteella että kaksi hänen lastaan käy koulua, jota esitettiin lakkautettavaksi. Väärin
d)Viranomainen voi itse päättää muodon ja ajan, missä julkinen tieto annetaan sitä pyytävälle.
E)Kunnanhallituksen päätöksestä voidaan valittaa suoraan hallinto-oikeuteen.

2. Kunnanjohtajan irtisanomisen oikeudelliset edellytykset ja menettely?
Valtuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan tai siirtää hänet muihin tehtäviin, jos hän on menettänyt valtuuston luottamuksen. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. Asiaa valmisteltaessa kunnanjohtajalle on ilmoitettava, mihin luottamuksen menetys perustuu ja varattava hänelle tilaisuus tulla kuulluksi. Kunnanjohtajan irtisanominen tai muihin tehtäviin siirtäminen vaatii valtuuston kahden kolmasosan määräenemmistön.

3.Asiakirjapyynnön käsittelyyn liittyvät keskeiset menettelyvelvoitteet viranomaisessa hallintolain ja viranomaisten toiminnan julkisuutta sääntelevän lain perusteella?

4. Olli Mäenpää esittelee ”Hallinto-Oikeus” teoksessaan erilaisia julkisen hallinnon muutosvaiheita. Millaisiin jaksoihin hän jakaa julkisen hallinnon muutosvaiheet? Millaisia ovat olleet keskeiset suomalaiseen hallintoon ja hallinto-oikeuteen vaikuttaneet piirteet itsenäisyytemme aikana?

2.Kuntalaisen mahdollisuudet vaikuttaa kotikuntansa päätöksentekoon kuntalain mukaan?
Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:
1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä
7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.
Kuntalainen toki pystyy vaikuttamaan kotikuntansa asioihin kunnanvaltuustoa äänestettäessä valitsemalla semmoisen ehdokkaan ketä äänestää joka ajaa itseään koskevia asiota.

3.Millaisia vaatimuksia hallintolaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa asettavat asiakirjapyynnön vireille tulolle viranomaisessa ?

4.Hallintolain mukaan voidaan toimittaa katselmus ja suorittaa tarkastus. Mikä ero näillä toimituksilla on? Erittele myös kummankin toimituksen menettelyä

5.Pitääkö paikkaansa, että hallintolakia /434/2003 sovelletaan:
a)myös tosiasialliseen hallintotoimintaan esimerkiksi peruskoulun opettajan hänen yrittäessään rauhoittaa levotonta ja meluisaa koululuokkaa:
b)Kelan ratkaistessa opiskelijan perusteettoman edun takaisinperintään koskevan asian
c)Valtioneuvoston oikeuskansleriin sen ratkaistessa valtionneuvoston esittelijää vastaan tehdyn kantelun
d)Rovanimen hovioikeuteen sen myöntäessä hovioikeudenneuvokselleen palkattoman virkvapauden väitöskirjatyötä varten
e)Rovaniemen hallinto-oikeuteen sen ratkaistessa hallintosopimusta koskevan riidan

1.Mitä pidetään viranomaisten yleisinä velvollisuuksina Hallinto-oikeus teoksessa?

2. Milloin asiakirja tulee julkiseksi viranomaisten toiminnan julkisuutta sääntelevän lain mukaan ? Esitä esimerkkejä erilaisista asiakirjaryhmistä.

4.Kunnallinen säädösvalta – sen kehittyminen ja nykytila
Kunta voi säännöillään järjestää omaa hallintoaan. hallinnon sisäisiä sääntöjä on periteisesti kutsuttu ohje- tai johtosäännöiksi. Kunta voi myös antaa lain säätämissä rajoissa kuntalaisiin kohdistuvia määräyksiä, joita kuntalaiset ovat rangaistuksen uhalla velvollisia noudattamaan. Kuntalaissa oli alun perin aiempien kunnallislakien tapaan säännös, jonka mukaan valtuusto voi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi hyväksyä järjestyssääntöjä, jotka ovat tosin nykyään säädetty suurilta osin järjestyslaissa eikä ole enää kunnan omi sääntöjä.
1.Hallintolain asiallinen soveltamisala?

2.Perustulain 118 ja 124 §:ssä säännellään eräistä perustavanlaatuisista kysymyksistä. Mistä?

4. Miten seuraavien asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa säännellään laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta?
a)Rakennuslupahakemus
b)koesuoritukset yliopistossa
c)viranhakuasiakirjat
d)julkisten hankintojen kilpailuttamiseen liittyvät tarjousasiakirjat
e)kunnan viranhaltijan sähköpostiin tullut mainoskirje

1.Olli Mäenpää luokittelee Hallinto-oikeus-teoksessa hallinnon erilaisia kehitysvaiheita. Millaisiin vaiheisiin hän jakaa kehityksen? Millaisi piirteitä hän pitää ominaisina hallinnon ja hallinto-oikeuden nykyiselle kehitysvaiheelle?

2.Esteellisyysperusteet valtion ja kunnan hallinnossa?

3.Viranomaisten mahdollisuudet korjata tekemiään hallintopäätöksiä jälkikäteen hallintolain perusteella

4.Tarkastuslautkaunta kunnan valvonta järjestelmässä
Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet