Opiskelu Hawai’i Pacific Universityssa
Hei taas ja pahoittelut pitkasta tauosta. Olen ollut todella kiireinen koulun alettua ja se kuuluisa arki on nyt virallisesti alkanut. Koulu tosiaan alkoi kunnolla tiistaina ja voi tata tyon maaraa. Minulla on siis kolme kurssia joista yksi on online kurssi ja fyysisesti koulun penkilla minun taytyy istua tiistaisin ja keskiviikkoisin. Voisi siis kuvitella etta aikaa jaisi hyvin pina coladan juomiseen ja hulamekossa tanssimiseen mutta totuus on ihan toinen. Kirjat ovat paksuja ja kotitoiden maara valtava. Siihen kun lisaa hankalan akateemisen tekstin niin ei voi kuin todeta etta viimeiset kolme paivaa olen istunut kiltisti neljan seinan sisalla google translator huutaen vieressa. Itse tehtavat eivat ole kovin vaikeita, jos oltaisiin Suomessa. Mutta taalla ensimmainen lukukerta menee lukemiseen, toinen sanojen kaantamiseen ja kolmannella kerralla ehka ymmartaa mista tekstissa on kyse. Tahan mennessa olen tehnyt kaksi tenttia, kolme harjoitusta, kolme lisatehtavaa ja yhden ryhmatehtavan ja tama kaikki oli ensimmaiselta viikolta. Ai niin, unohdin sanoa ettei kolmas kurssi ole viela alkanut.
Taalla opiskelu on melko samanlaista kuin lukiossa, mutta opettajat ovat melko mielenkiintoisia persoonia. Ensimmainen opettajani tutustui meihin ja kertoa itsestaan ensimmaiset kaksi tuntia ja seuraavalle viikolle han tuo meille leivonnaisia mita han haluaa meidan maistavan. Seuraava opettaja taas aloitti heti kovan tykityksen ja sanoi etta ellei tunnilla osallistu keskusteluun niin voi unohtaa hyvaksytyn arvosanan. Kuka muistaa sellaisen opettajan jota kaikki pelkasi ja joka sattumanvaraisesti osoitti jotain oppilasta vaatien vastausta ja ”en tieda” ei kelvannut vastaukseksi? Tama on sellainen opettaja... Tahan kurssiin kuuluu myos kolme kirjaa, joista enimmainen 350-sivuinen opus pitaa lukea ja opetella ensi viikoksi. Han jopa vaatii etta osaamme ulkoa kansion missa kerrotaan kurssin sisallosta. Luokkakoot ovat pienia ja yliopisto on kokonaisuudessaan todella kansainvalinen. Ryhmatyot ovat paaosassa ja minun ryhmissani on oppilaita kiinasta, norjasta, saksasta, tanskasta ja italiasta joten uusiin kulttuureihin ei voi olla tutustumatta! Enimmakseen kaikki tehtavat tehdaan kotona omalta koneelta, joka sopii minun opiskelutyyliin vallan mainiosti, silla kun muut menevat juhlimaan minulla on hyvaa aikaa tehda tehtavat rauhassa ja herata aikaisin nauttimaan Oahun uskomattomasta luonnosta.
HPU:lla eli Hawai’i Pacific Universitylla on kaksi kampusta joista toinen Loa niminen kampus sijaitsee kirjaimellisesti keskella viidakkoa vuoristossa ja toinen sekalainen kampus ydinkeskustassa. Ydinkeskustan kampus ei ole varsinaisesti kampus vaan luokkahuoneet on ripoteltu isoihin toimistorakennuksiin joista pitaa numerokoodien avulla etsia oikea luokka. Kadun varrella on monia lounaspaikkoja ja shoppailu mahdollisuuksia joten tuntien valilla aika ei kay tylsaksi. Kampusten valilla kulkee nonstoppina ilmainen shuttle, mutta kaikki minun opintoni ovat keskustassa, joka on harmi silla Loa kampus on uskomattoman kaunis paikka. Eilen sinne oli jarjestetty elokuvailta jossa opiskelijat katsoivat pimenevassa Oahun yossa valkokankaalta Divergent elokuvaa tahtitaivaan alla nurmikolla istuen. Itse elokuva oli melko heikko esitys mutta kokemuksena tapahtuma oli hieno. Ainoat negatiiviset asiat uskomattoman tyomaaran vuoksi ovat korkeat kirjojen hinnat, silla yksi kirja maksaa noin 200 USD ja talla hetkella tarvitsen viisi kirjaa. Minun onnekseni olen tutustunut samaa alaa opiskelevaan norjalaiseen opiskelijaan joka on myynyt minulle nelja kirjaa yhteishintaan 70 USD joten voin sanoa etta mina ja kukkaroni ovat hanelle todella kiitollisia. Toinen negatiivinen asia on satunnaiset kodittomat ihmiset jotka vaeltelevat keskustan kaduilla ja varsinkin pimean tullen paikka voi olla melko pelottava. Kodittomat itsessaan eivat ole haitaksi, mutta huumeissa liikkuvat sekopaa kodittomat ne vasta veijareita ovatkin. Olen tormannyt jos jonkilaiseen kummajaiseen taalla ollessani ja jos muiden oppilaiden kertomuksia on uskominen niin pahimmat nayt ovat vasta edessapain. Mutta kokonaisuudessaan vartiointi alueella on melko hyvaa ja itse en ole kertaakaan kokenut oloani uhatuksi taalla yksin liikkuessani. Syy saattaa olla siina etta olen niin valkoinen tai siina etta jammailen korvalappustereoitteni tahtiin omassa rauhassa, mutta jostain syysta edes kerjalaiset eivat tule vinkumaan rahaa vaan antavat minun olla rauhassa

Isoin asia opiskelussa taalla mita syvasti ihmettelen on muka tiukat saadokset. Plagioinnista saatetaan erottaa koulusta, mutta silti kaikki tentit tehdaan omalta kotikoneelta ilman valvontaa. Joku voisi sanoa etta huijaamisen mahdollisuus on olemassa kun saa vapaasti kayttaa kaikkia apukeinoja, mutta en tieda sitten. Sama homma alkoholin suhteen. Henkkareita kysytaan aina kaikilta ja rajat ovat tiukat, mutta samaan aikaan Blake 16- v ajelee Hummerillaan pitkin katuja puhuen kannykkaan ja samalla paivittaen Naamakirjaansa. Jepulis, mutta huomenna olisi pitkasta aikaa ensimmainen vapaa paiva kouluhommista ellei lasketa kirjaa jonka lukeminen minun pitaa huomenna aloittaa. Suunnitelmissa on ottaa koulukirja mukaan, hypata pyoran selkaan ja menna vuorille pyorailemaan. Taman jalkeen etsin jonkun hyvan snorklaus paikan jossa vietan loppupaivan. Illalla Loa kampuksella on iso musiikkitapahtuma jonka ehka kayn tarkastamassa. Terveisia kaikille rakkaille ja tutuille!